1. Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Eeli Aakko ja tulin Munkkaan Kruununhaan yläasteelta.
2. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että varsinkaan pojat eivät lue kaunokirjallisuutta. Mistä luulet tämänkaltaisen kehityksen johtuvan?
Pohja lukuharrastukseen tulee kotoa. Jos kotona ei lueta, lapset eivät myöskään ala lukea. Minusta tuntuu, että poikia ei kannusteta lukemiseen samalla tavalla kuin tyttöjä. Lisäksi markkinoilla on melko vähän ns. poikakirjoja, varsinkaan moderneja sellaisia, mikä rajoittaa osittain lukuharrastusta. Lukeminen on ehkä myös poikien sisäisen paineen kautta leimattu nörttimäiseksi tai tyttömäiseksi, mikä nostaa kynnystä tarttua kirjaan tai ainakaan tunnustaa nauttineensa lukemisesta, koska ”lukemisesta ei kuulu pitää”.
3. Luetko sinä kaunokirjallisuutta? Millaista kirjallisuutta luet?
Luen kaunokirjallisuutta melko tasapuolisesti tietokirjallisuuden kanssa. En ole nirso erilaisia tyylilajeja kohtaan ja luen mieluummin kirjaa kirjan itsensä takia kuin sen edustaman tyylilajin takia. Hyvässä kirjassa on hyvä juoni ja hyvät henkilöhahmot, jotka tekevät siitä uskottavan.
4. Kuinka usein luet?
Luen melko satunnaisesti; välillä en lue ollenkaan ja välillä luen todella paljon.
5. Minkä teoksen luit viimeksi? Mitä pidit siitä?
Viimeksi luin Ken Folletin teoksen Taivaan pilarit, joka sijoittuu 1100-luvun Englantiin. Kirjassa minuun vetosivat hyvät hahmot ja monitasoinen juoni, jossa useiden eri hahmojen tarinat nivoutuivat lopussa yhteen. Kokonaisuudessaan kirja oli erittäin hyvä ja miellyttävä lukukokemus, jossa ei ollut yhtään tylsää kohtaa, vaikka teos olikin yli 1400-sivuinen mammutti.
6. Mainitse joitain lukemiasi hyviä teoksia. Perustele valintasi.
Pojille voin suositella Ilkka Remeksen kirjoja, jotka sisältävät kansainvälistä rikollisuutta, terrorismia ja korkealentoisia salajuonia. Kaikille koulumme oppilaille voin suositella Outolintu-kirjasarjaa, joka kertoo maailmanlopun jälkeisestä maailmasta, jossa ihmiset on jaettu osastoihin luonteenpiirteittensä mukaan. Huumorin ystäville suosittelen Miika Nousiaisen kirjaa Vadelmavenepakolainen, joka kertoo suomalaisesta miehestä, joka kokee olevansa syntynyt väärän maan kansalaiseksi. Heille, jotka pitävät historiasta, voin suositella Mika Waltarin historiallisia romaaneja, kuten Johannes Angelosta tai Sinuhe egyptiläistä. Tarkan historiallisen kuvauksen lisäksi nämä teokset sisältävät myös hengellistä ja filosofista pohdintaa, mutta myös huumoria.
7. Millainen on hyvä teos? Millaisia ominaisuuksia sillä pitää olla?
Hyvä kirja herättää tunteita. Parhaimmillaan kirjat ovat saaneet minut tuntemaan vihaa, surua ja iloa, mikä kertoo siitä, että teos on vedonnut minuun. Käsitys hyvästä kirjasta vaihtelee meillä kaikilla. Joidenkin mielestä hyvä kirja on lyhyt, joidenkin mielestä se on hauska ja toisten mielestä koskettava. Se, mikä sopii kullekin, paljastuu vain lukemalla. Siksi suosittelen, että jokainen kävelee kirjastoon ja kokeilee lukea teosta, joka kuulostaa kiinnostavalta.
8. Oletko jättänyt jonkin teoksen lukemisen koskaan kesken? Miksi?
Jos en pidä jostain kirjasta tai se on tylsä, en lue sitä loppuun tuntematta sen suurempia omantunnontuskia aiheesta. En ole lukenut esimerkiksi J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjasarjaa loppuun asti, koska alle kymmenen vuotta vanhana sen lukeminen oli ylitsepääsemätön este.
9. Olisiko sinulla ehdottaa keinoja, miten saataisiin nykynuoriso tarttumaan kirjoihin useammin?
Oikea tapa saada nuoret lukemaan on kannustaminen, ei painostaminen tai pakottaminen. Koulussa lukemisesta on tehty velvoite, pakko, ja oppilaat pakotetaan lukemaan suomalaisen kirjallisuuden klassikoita, jotka ovat lukuinnon tappavia järkäleitä. Kirjallisuus on muiden viihdemuotojen keskellä ajettu ahtaalle, sillä se joutuu kilpailemaan muiden, kevyempien viihdemuotojen kanssa vapaa-ajastamme. Nuorten lukemaan saaminen on hankalaa ja vaati ehkä enemmänkin oman päätöksen ja oikean asenteen.
10. Miksi kirjoja kannattaa mielestäsi lukea?
Kirjat ovat portti maailmoihin, joita ei enää ole, jotka tulevat olemaan ja jotka voisivat olla olemassa. Juuri kirjoissa ihmisen mielikuvitus pääse parhaiten esille, ja kirjat ovatkin vastaanottajaa eniten osallistava viihdemuoto, jossa lukija joutuu itse kuvittelemaan maailman eikä sitä lavasteta hänelle. Lisäksi kirjat parantavat kielen osaamista, joten niiden lukemisesta on ihan oikeasti hyötyä koulussa.