1. Kuka olet ja mistä tulet?
Aaro P: Olen Aaro Parkkinen, 18-vuotias opiskelija Munkkiniemestä.
Aaro N: Olen Aaro Niini 2E:ltä ja tulen Espoon Lintuvaarasta.
Henrik: Olen Henrik Aalto Munkkiniemestä.
2. Menestyit hienosti Pietarissa järjestetyissä Tiedeolympialaisissa. Mihin sarjaan osallistuit ja monenneksi sijoituit?
Aaro P: Osallistuin luokan 12 (abien) matematiikan sarjaan ja ylsin jaetulle kolmannelle sijalle.
Aaro N: Osallistuin lukion kakkosten sarjaan matematiikassa ja sijoituin toiseksi.
Henrik: Osallistuin ensimmäisen luokka-asteen matematiikan kilpailuun ja sijoituin kolmanneksi.
3. Millaisia tehtävät olivat? Koitko ne helpoiksi/haastaviksi? Kauan niitä oli aikaa tehdä?
Aaro P: Tehtävät olivat haastavia ja varsinkin pisteytys erittäin tiukka. Aikaa oli kolme tuntia, mikä oli kuitenkin riittävästi.
Aaro N: Tehtävissä riitti ehdottomasti haastetta. Niitä oli viisi ja aikaa oli kolme tuntia eli tunti vähemmän kuin viime vuonna vastaavassa kilpailussa Västeråsissa. Viimeinen tunti oli kriittinen ja sen aikana sainkin ratkaistua suurimman osan tehtävistä.
Henrik: Tehtävät olivat mielestäni edellisten vuosien tehtäviä vaikeampia. Ne olivat kiinnostavia ja oikein sopivia ensimmäisen luokka-asteen tasolle. Malliratkaisut olivat kovin lyhyitä. Tehtävien ratkaisut, viimeistä lukuun ottamatta, siis vaativat vain muutaman älykkään huomion.
4. Kuvaile kilpailuun järjestäytymistä ja kilpailutilannetta. Millaiset tunnelmat siellä olivat ja keitä kilpailuun osallistui? Oliko kilpailijoita paljon?
Aaro P: Kilpailutilanne ja kilpailusalissa olijat olivat todella jännittyneitä. Kilpailussa oli mukana reilu sata lukioikäistä nuorta kilpailemassa fysiikan, kemian ja matematiikan tehtävien parissa omissa ikäluokissaan.
Aaro N: Kilpailu pidettiin isossa, juhlavassa mutta pelkistetyssä salissa, joka täyttyi yli sadasta kilpailijasta, jotka tulivat kuudesta maasta (Suomi, Ruotsi, Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua). Matematiikan lisäksi kilpailtiin ikäluokittain fysiikassa ja kemiassa. Jännittäväthän tuollaiset tilanteet aina vähäsen, varsinkin kun mitali on jo etukäteen tavoitteena. Lisäksi muutama ulkoinen tekijä nosti paineita: Ensinnäkin meidän täytyi jakaa kapea kahden hengen pulpetti toisen kilpailijan kanssa, joten monen tehtävä-, suttu- ja vastauspaperin ja sanakirjan pyörittelyyn oli hyvin vähän tilaa. Omia eväitä ei saanut ottaa, vaan toimeen piti tulla pelkällä vesipullolla. Kilpailuvälineinä meillä oli ainoastaan viivoitin ja kuulakärkikynä, jolla oli tarpeettoman hankalaa suunnitella ratkaisuja suttupaperille. Salissa ei myöskään ollut kelloa, josta näkisi, paljonko aikaa on jäljellä.
Henrik: Kilpailu oli hyvin järjestetty. Tilat olivat miellyttävät, ja ohjelma oli organisoitu hyvin. Ennen kilpailua olin jännittynyt ja yritin rauhoittua. Kilpailuun osallistui oppilaita kuudesta maasta kuudesta eri koulusta: Suomesta, Ruotsista, Virosta, Liettuasta, Venäjältä ja Latviasta. Kilpailijoita olin paljon, mutta sarjassani kilpaili yhteensä vain 12 kilpailijaa.
5. Millainen kokemus Pietarin matka oli? Mikä jäi päällimmäisenä mieleen?
Aaro P: Pietarin matka oli todella hieno kokemus. Perhemajoitus mahdollisti ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua venäläiseen kulttuuriin ja saada Pietarista uusia kontakteja. Vaikka olin aikaisemminkin käynyt Pietarissa, pääsin näkemään paljon uutta ja opin tuntemaan kaupunkia paljon paremmin.
Aaro N: Pietarin matkaan kuului paljon enemmän kuin pelkkä kilpailu, ja hauskaa meillä oli. Junan ikkunasta saadun mielenkiintoisen ensivaikutelman jälkeen huomasin, että Pietari oli loppujen lopuksi upea kaupunki, jossa on lukuisia hienoja nähtävyyksiä. Päällimmäisenä mieleen jäi kenties kuitenkin kahden yön majoitus todella mukavassa perheessä.
Henrik: Matka oli todella mukava.
6. Miten valmistauduit kilpailuun?
Aaro P: Osallistuin tänä syksynä pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen, joten valmistautuminen tuli pääosin sitä kautta. Tutustuin myös vuonna 2017 Munkassa pidettyjen kisojen oman sarjani tehtäviin ennen matkaa.
Aaro N: Koululla järjestettiin syksyn aikana kaksi kertaa matikan kilpailuvalmennusta, johon osallistuin. Kolmen ja puolen tunnin junamatkalla Pietariin oli hyvin aikaa katsoa vanhoja kilpailutehtäviä, mutten valmistautunut mitenkään sen erikoisemmin.
Henrik: Harjoittelin syksyn aikana matematiikkaa ja kisamatematiikkaa yleisesti. En valmistautunut tähän kilpailuun erityisesti.
7. Millaiset valmiudet kouluopetus antaa kilpailuun?
Aaro P: Varsin hyvät. Kontkasen opit antoivat hyvät mahdollisuudet menestyä kilpailussa. Muutamia käsitteitä ja sanoja en ymmärtänyt tai ollut kuullut, mutta lähes kaikki tehtävät olivat kuitenkin ratkaistavissa kielitaidon ja matemaattisen tiedon osalta.
Aaro N: Koulumatikassa oppii asioita, jotka ovat useimmiten välttämättömiä tehtävien ratkaisemiseksi. Se ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan tietoja täytyy osata soveltaa.
Henrik: Jos haluaa pärjätä kilpailussa, mielestäni tarvitsee koulun ulkopuolisia tietoja ja harjoitusta.
8. Kenelle suosittelet kilpailuun osallistumista? Miksi? Voit myös kertoa, millaisia ominaisuuksia kilpailijalta vaaditaan.
Aaro P: Tiedeolympialaiset on täydellinen paikka tutustua saman ikäisiin, ulkomaalaisiin, tieteistä kiinnostuneisiin nuoriin ja luoda heidän kanssaan kontakteja ja ystävyyssuhteita. Kisoihin kannattaa osallistua, jos on kiinnostunut kemiasta, fysiikasta tai matematiikasta. Suosittelen kisoihin osallistumista ehdottomasti niille, jotka ovat kiinnostuneita luomaan näitä kansainvälisiä ystävyyssuhteita ja kasvattamaan yhteystietolistaansa.
Aaro N: Suosittelen kilpailuun osallistumista kenelle tahansa matematiikasta (tai fysiikasta tai kemiasta) kiinnostuneelle, sillä kiinnostus antaa motivaatiota yrittää vaikeitakin tehtäviä. Kilpailutehtävät eivät ole suoraviivaista laskemista, vaan ne vaativat monesti useiden eri lähestymistapojen kokeilemista ja eri matematiikan osa-alueiden yhdistämistä. Päätä voi joutua hakkaamaan seinään muutaman kerran, ennen kuin oivallus syntyy. Sinnikkyys ja uskallus yrittää ovat siksi tärkeitä ominaisuuksia kilpailussa.
9. Matematiikka on selkeästi vahvuutesi. Mistä muista asioista olet kiinnostunut ja mitä harrastat vapaa-ajallasi?
Aaro P: Olen osallistunut lukion aikana kaikkiin tiedeolympialaisiin, joihin on ollut mahdollisuus osallistua. Olen todella kiinnostunut luonnontieteistä, mutta myös urheilusta. Pelaan golfia kilpaa vapaa-ajallani, mutta koen, että luonnontieteet ovat vahvuuteni.
Aaro N: Matematiikka ja luonnontieteet ovat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen. Urheilu on myös minulle hyvin tärkeää, ja vaikken enää jalkapalloa pelaa, seuraan sitä viikoittain. Kuntoani ylläpidän nykyään käymällä kuntosalilla pari kertaa viikossa ja lenkillä sään salliessa. Lisäksi minulla on musiikkiharrastus, sellonsoitto, jota olen ylläpitänyt jo kymmenen vuotta. Vapaa-ajalla pelaan myös mielelläni videopelejä.
Henrik: Olen kiinnostunut ohjelmoinnista. Vapaa-ajalla harjoittelen kilpaohjelmointia ja -matematiikkaa.
10. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?
Aaro P: Haluan opiskella fysiikkaa abivuoden jälkeen.
Aaro N: Tällä hetkellä suunnitelmanani on todennäköisesti jatkaa lukion jälkeen opintoja TKK:lla teknillisen fysiikan ja matematiikan parissa. Tulevaisuuden ammatista en ole vielä varma, mutta en todellakaan aio heittää matemaattisia lahjojani hukkaan.
Henrik: Näen itseni yliopistossa.