KESKIVIIKKONA
jo ennen kuin kellon kilahdus käynnisti koulupäivän, 9A-luokka pakkasi laukkunsa bussiin ja lähti leirikoulumatkalle Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle.
Heti mantereelta poistuttuamme huomasimme, että kyltit eivät luekaan enää suomeksi vaan ainoastaan ruotsiksi. Tämä kertoo ruotsin kielen asemasta saaristossa, jossa moni ei edes puhu kunnolla suomea, vaikka asuu Suomessa. Ahvenanmaalaisista 90 % puhuu äidinkielenään ruotsia, suomea vain 5 %. Ja meiltähän sujuu tietysti myös ruotsin kieli:
Vi reste flera gånger med färjor och kabelfärjor i skärgården. Vädret var riktigt bra då så man kunde också njuta av landskapet på färjornas däck. Vi såg öar och holmar i olika storlekar. Vissa öar hade faktiskt bara ett hus som vanligtvis var rött.
Vi såg bara svenska och engelska på färjan i Torsholma. Människor i Kumlinge pratar svenska och bara lite finska.
Esimerkiksi ensimmäisen yön emäntämme Kumlingessä puhui suomea vain hyvin vähän ja siksi kiitimme häntä ruotsiksi.
Vi sov i Kumlinge stugor. De var röda och små, men hemtrevliga. Maten var välsmakande. Det var härligt att simma i Östersjön.
Kumlinge on pieni ahvenanmaalainen kunta, jossa on 288 asukasta. Kumlinge koostuu muutamasta eri saaresta eli Kumlingesta, Eklingestä, Seglingestä ja muista pienistä saarista. Saarien lapset käyvät pääsaarella peruskoulua, jossa on yhteensä vain 19 oppilasta, mutta seitsemän opettajaa. Kaikki siis tuntevat toisensa. Kunnan tunnetuin rakennus on sen kirkko.
Vi höjdhoppade över en rep.
Kumlinge kyrka omnäns första gången 1484 och dess väggmålningar är cirka 500 år gamla. Till kyrkan har föremål som kristallkronor från Italien och kalksten från Skottland förts. Att besökä kyrkan var intressant och lärorikt.
Vietimme ensimmäisenä yhteisenä iltana mökkiolympialaisia. Opettajat olivat valinneet kisaan kaksi koko joukkueen haastetta ja neljä yksilölajia: ylitys, alitus, kivi ja tikku. Lajeissa harjoitettiin muun muassa tarkkuutta, tasapainoa, korkeushyppyä ja notkeutta.
Vi höjdhoppade över en rep.
Vi byggde stentorner och vinnaren var den som hade den högsta luggan.
TORSTAINA
vierailimme Kastelholman linnassa, joka on Ahvenanmaan Sundissa sijaitseva keskiaikainen linna. Linna rakennettiin 1300-luvulla, ja se on tuhoutunut ja restauroitu moneen otteeseen. Opastetulla kierroksellamme tutustuimme linnan ahtaisiin käytäviin, synkkään vankityrmään ja korkeisiin muureihin. Vierailulla opimme keskiaikaisten aatelisten ja sotilaiden elämästä ja Ahvenanmaan historiasta.
Kastelholms slott är ett gammalt högt slott mitt i Sund, med en innergård omgiven av slottets murar.
Makoisin vierailukohteemme oli Taffelin tehdas Godbyssä. Opimme siellä sipsien valmistusprosessin sekä Taffelin historiasta. Pääsimme tutustumaan tuotantolinjan toimintaan tehtaan sisällä. Kierroksen päätteeksi maistoimme aivan tuoreita sipsejä. Tehtaanmyymälästä ostimme monta kymmentä sipsipussia, olihan illalla edessä Suomen jääkiekkomaajoukkueen MM-puolivälieräpeli Ruotsia vastaan.
Potatischipfabriken från utsidan.Godbystä jatkoimme matkaamme Ahvenanmaan pääkaupunkiin Maarianhaminaan, jossa asuu noin 12000 ihmistä eli 40 % koko Ahvenanmaan asukkaista. Noin 85 % Maarianhaminan asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään ja suomea vähäiset 5 %. Maarianhamina muistuttaa Porvoota ja sen vanhaa kaupunkia. Se on paljon tiheämmin asuttua kuin muut kunnat, joissa kävimme, kuten Kumlinge, ja siellä tuntui kuin olisi Suomen niemimaalla.
Mariehamns lindallégränd Esplanaden är Finlands längsta lindallégränd.
Ett av Mariehamns populäraste turistmål är Pommernskeppet.
Lounaan jälkeen nousimme museolaiva Pommernin kannelle ja seilasimme kuulemamme kertomuksen lumossa kaukomaille. Pommern, alkuperäiseltä nimeltään Mneme, rakennettiin Skotlannissa vuonna 1903. Se on teräsrunkoinen, nelimastoinen rahtipurjealus. Se nimettiin Pommerniksi vuonna 1906 siirtyessään uudelle saksalaiselle omistajalle. Pommern päätyi kreikkalaisen omistajan kautta Maarianhaminaan, jolloin sen reitti siirtyi Euroopan ja Australian välille. Vuonna 1952 Pommern lahjoitettiin Maarianhaminan kaupungille. Vierailu laivalla oli positiivinen kokemus: hyvin toteutettu tutustumiskierros esitteli taitavasti, kuinka työskentely laivalla oli rankkaa.
Kaiken tämä reippailun jälkeen rentouduimme Mariebad-kylpylässä. Viihdyimme lämpimissä vesissä, vaikka poreallas oli hieman turhan pieni isolle luokallemme. Kylpylässä oli kuitenkin vesiliukumäki, joka oli yllättävän pitkä ja muutenkin viihdyttävä. Koko luokka piti hauskaa pitämällä rantapalloa ilmassa yhdessä.
Här är en bild på solnedgången i utomhuspoolens landskap.
Illalla majoituimme leirintäalueella Eckerössä, jossa on ollut pysyvää asutusta jo rautakaudelta asti.
På campingen Kärlingsund i Eckerö finns det många olika aktiviteter, som tennis och minigolf.
Leirikoulussa vapaa-aika oli rentoa ja rauhallista. Mukavien luokkakavereiden kanssa tehtiin todella monipuolisesti asioita.
Muun muassa lauttaa odotellessa kiipeilimme kallioseinämiä ja nautimme hienoista merimaisemista.
Iltaisin pelasimme pallo-, kortti- ja seurapelejä sekä tietenkin saunoimme. ”Heitä! Heitä! Heitä!” -huuto kuului saunan ulkopuolelle asti. Yli kaksikymmentä luokkalaista kannusti löylynheittoon ja täyteen saunaan änkesi lisää meriveden viilentämiä oppilaita molempina iltoina. Vesi oli kylmää, mutta se ei pulahtamista estänyt. Toinen opettajistakin uskalsi villiintyneen luokan tavoin heittämään talviturkin.
Solnedgången efter den sista bastun tillsammans med klassen och före den sista natten i lägerskolan.
Kalla vattnet känner inte så kallt när man hoppar tillsammans med en klasskompis. Efter doppet sprang vi till den varma bastun.
Kaiken tämän hauskan ja kiinnostavan ohjelman sekä rattoisan vapaa-ajan välissä ruoka maistui: luokkatoverukset vakuuttivat olevansa tyytyväisiä ruokaan leirikoulussa, myös keliaakikko kertoi ruokavalionsa otetun hyvin huomioon joka paikassa. Ruokailuajat olivat vähän outoihin aikoihin, mutta itse ateriat olivat todella hyviä aina herkullisesta pizzabuffetista täyttävään makaronilaatikkoon. Muutaman mielestä lemppari oli kylläkin laivan buffetti.
PERJANTAINA
lähdimme paluumatkalle Viking Grace -laivalla. Pidimme hauskaa esimerkiksi pelaamalla lisää seurapelejä. Muistimmepa ostaa Tax free -kaupasta myös tuliaisia kotiin. Leirikoulun lähestyessä loppuaan tuumasimme, että olisipa leirikoulu jatkunut vielä päivän tai pari pidempään.
———
Kaikki 28 leirikouluun osallistunutta 9A-luokkalaista osallistuivat tämän matkakertomuksen kirjoittamiseen. Luokan suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Saara Laiho kiinnitti lopussa tekstipalaset sanoilla toisiinsa. Menossa mukana olivat matematiikan, kemian ja fysiikan opettaja Mari Vesala ja huoltaja Miikka Uunila.