Seuraavassa on kooste oppilaiden matkaraporteista ja -kuvista mielenkiintoiselta opintomatkalta Euroopan ytimeen:
Raportti komissiovierailusta Brysselissä keskiviikkona 16.5.2018
Vierailimme heti saapumispäivänämme Euroopan unionin komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston toimitiloissa Brysselissä. Lyhyen pariesitelmämme jälkeen saimme kuulla tarkempaa faktaa komissiosta ja sen kyseisestä osastosta. Isäntinä meillä oli yritysoikeuden yksikönpäällikkö Maija Laurila ja A-direktoraatin (siviili- ja yritysoikeus) osastopäällikkö Salla Saastamoisen neuvonantaja Florent Herlitz.
Opimme muun muassa, että päätöksentekoon kuuluvat keskeisenä osana trilogit eli kolmikantaneuvottelut parlamentin ja neuvoston kanssa. Parlamentin kanta muodostuu parlamentaarikkojen mielipiteistä.
Komission tehtäviin kuuluu keskeisenä jäsenvaltioiden tarkkailu ja mahdolliset kantelut jäsenvaltioista. Tässä on osallisena myös Euroopan unionin tuomioistuin, joka voi velvoittaa maata muuttamaan lainsäädäntöään. Prosessit ovat hitaita huolellisen läpikäymisen ja tarkastamisen vuoksi. Lopulta jäsenvaltio voidaan määrätä esimerkiksi sakkoihin: näin on käynyt Suomen kohdalla viimeksi autojen maahantuontiin liittyen.
Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla käsitellään sekä siviili- että rikosoikeutta, mutta myös unionin kansalaisuuteen ja perusoikeuksiin, tasa-arvoon ja kuluttaja-asioihin liittyviä asioita. Esimerkkinä käsittelimme yksityishenkilöiden henkilötietojen turvaamista. Ihmisten yksityisyyden turvaaminen ja kuluttajien tietosuoja ovat ajankohtaisia aiheita internetin käytön yhä yleistyessä.
Herlitz avasi myös monia kiinnostavaa kysymystä eri tavoista päästä komissiolle töihin. Hän muistutti kuitenkin, ettei Bryssel ole ainut paikka olla töissä kyseisessä instituutiossa.
Komissaarien valinnasta saimme tietää sen, että ehdokkaan esittää maan hallitus tämän pätevyyden ja soveltuvuuden perusteella. Lopullisen hyväksynnän suorittaa kuulemisen jälkeen Euroopan parlamentti.
Ja yllättävää kyllä, toisin kuin olimme luulleet, Suomella ei ole tällä hetkellä komissaaria. Pääperiaatteen mukaan jokaisesta jäsenvaltiosta tulee yksi komissaari, mutta tällä hetkellä Suomelta sellainen puuttuu. Jyrki Katainen on siis tarkemmin sanottuna komission varapuheenjohtaja.
Kaiken kaikkiaan vierailu oli hyvin onnistunut ja täynnä mielenkiintoista keskustelua Laurilan ja Herlitzin sekä vierailijoiden kesken. Oli hienoa päästä itse paikanpäälle kuulemaan asiantuntijoiden työstä ja tarkemmin myös komission merkityksestä EU:ssa.
Ks. lisätietoja komissiosta: ec.europa.eu/commission
Viivi Sainio & Wilma Kraft
Elinkeinoelämän keskusliitto
Elinkeinoelämän keskusliitto on suomalainen työnantajajärjestö. EK:lla on ollut pysyvä toimisto Brysselissä jo vuodesta 1974. EK:lla on Brysselissä toimisto, sillä yhä suurempi osa yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä päätetään Brysselissä.
Vierailimme keskiviikkona 16.5. Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimistossa. Luennoijina toimivat sekä EK:n asiantuntija Ilari Kallio että EK:n avustava asiantuntija Renata Osmanova.
Ilari Kallio kertoi meille Euroopan unionin sisällä tapahtuvasta vaikuttamisesta. Hän aloitti esityksensä korostamalla, miksi EK on Brysselissä ja kuinka suuri vaikutus EU:lla on Suomen elinkeinoelämälle. Sitten Kallio kertoi EK:n EU-edunvalvonnan painopisteistä vuonna 2018, ja kuinka edunvalvontakenttä eroaa Suomen ja Brysselin välillä. EK:n EU-edunvalvonnan painopisteitä ovat muun muassa digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, kiertotalouden toimintasuunnitelma ja Britannian EU-eroneuvottelut. Lopuksi hän esitteli taulukkoja, joissa kerrottiin missä kohtaa ja koska vaikuttamista tapahtuu.
Renata Osmanova kertoi ajankohtaisista asioista EU:ssa. Hän aluksi korosti meille, että EU on toimintaympäristönä vaikeasti ennakoitavissa. Sen jälkeen hän kertoi Brexitistä. Osmanova toi esille myös yllättävän puolen Brexitistä: ”Brexitin myötä muissa EU-maissa EU-myönteisyys on lisääntynyt.”
Esitys päättyi siihen, kun Osmanova kertoi meille, kuinka EU:n tulevaisuuskeskustelu on käynnissä. Siinä käsitellään muun muassa Euroopan sosiaalista ulottuvuutta, globalisaation hallintaa, talous- ja rahaliiton syventämistä, EU:n puolustuksen tulevaisuutta ja EU:n rahoituksen tulevaisuutta. Vierailu oli hyvä kokemus ja se lisäsi meidän tietämystämme vaikuttamisesta.
Lisätietoa Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimistosta: ek.fi/ek-ja-jasenliitot/ek-brysselissa
Antti Keinänen
17.5.2018 Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa sekä Suomen NATO:n erityisedustusto
Menimme torstaina Suomen pysyvään edustustoon Brysselissä, jossa tilaisuuden avasi Suomen NATO-edustustosta tuleva Tiina Hirvonen. Emme päässeet NATO:n rakennukseen, sillä se on tällä hetkellä keskellä muuttoa. NATO on vuonna 1949 perustettu puolustusliitto, jolla on tällä hetkellä 29 jäsenmaata. Suomi ei ole yksi näistä jäsenmaista, mutta on tiiviissä yhteistyössä NATO:n kanssa ja Suomella on edustajia Brysselissä. Hirvonen oli hyvä esiintyjä, joka oli tietoinen NATO:n liittyvistä epäselvyyksistä ja selitti, miten nämä asiat oltiin saatettu käsittää väärin. NATO:n ylin päättävä elin on NAC eli North Atlantic Council. NATO:ssa noudatetaan myös konsensuspäätöksentekoa, eli päätöksiä ei tehdä suoraan enemmistön mielipiteen mukaan, vaan pyritään löytämään ratkaisu, joka sopii kaikille osapuolille.
Tiina Hirvosen jälkeen meille esiintyi Suomen pysyvässä edustustossa työskentelevä lehdistövirkamies Leena Brandt, joka oli hyvin karismaattinen esiintyjä. Hän kertoi meille, että Suomen pysyvä edustusto edistää Suomen ja suomalaisten etuja osallistumalla ja vaikuttamalla Euroopan unionin päätöksien tekoon sekä välittää tietoa Suomeen. Suomella on sekä poliittisten asioiden edustaja turvallisuusasioiden komiteassa että edustaja sotilaskomiteassa. Brandt kertoi meille myös hyvin Euroopan unionin päätöksenteosta. EU:n päätökset tehdään yhteispäätösmenettelyllä eli tavallisella lainsäätämisjärjestelyllä. Tämä tarkoittaa, että Euroopan parlamentin on hyväksyttävä EU:n lainsäädäntö yhdessä 28 EU-maan hallitusten muodostaman neuvoston kanssa.
Suomen pysyvä edustusto: www.finland.eu
Annika Huhtala ja Lotta Rasiniemi
Belgian kuninkaallinen taidemuseo
Lähdettyämme Suomen edustustosta, matkamme jatkui Belgian kuninkaalliseen taidemuseoon. Museo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Brysselin keskustasta. Museokompleksin on perustanut Belgian kuningas Leopold ll vuonna 1803 kuolleiden ja elävien belgialaisten taiteilijoiden taideteoksille. Museoalue on valtava, sillä se sisältää kuusi eri museota.
Sää oli erinomainen ja saimmekin paljon hienoja kuvia palatsimaisesta museoalueesta. Museo näytti arvokkaalta ulkoa sekä sisältä. Nähtyämme museoalueen ulkoapäin, päätimme pitää lounastauon. Suomen pysyvässä edustustossa Leena Brandt suositteli meille automuseon ravintolaa. Kävi kuitenkin ilmi, että ravintola oli monen muunkin mieleen, emmekä tästä syystä mahtuneet syömään siellä. Tiukasta aikataulusta johtuen kaikki opiskelijat eivät ehtineet vierailemaan museon näyttelyissä. Muutama opiskelija ehti kuitenkin käydä automuseossa ja kehuivat hienoja klassikkoautoja.
Noora Pajunen
Vierailu Euroopan parlamentissa
Kaiken muun hyvän matkaohjelman ohessa ohjelmassamme oli torstaina 17.5.2018 vierailu Euroopan parlamenttiin, jossa tapasimme kokoomuksen euroedustaja Sirpa Pietikäisen avustajan Atte Isoahon, Munkan entisen oppilaan. Euroopan parlamentti on tarkasti vartioitu rakennuskompleksi Brysselin hallintokorttelien sydämessä.
Atte kertoi meille hyödyllistä tietoa Euroopan parlamentin toiminnasta, valiokunnista, median toiminnasta Euroopan parlamentissa sekä siitä, minkälaista on työskennellä MEP:n avustajana. Hän totesi kirjoittavansa pitkiä raportteja ja kokousmuistioita sellaisistakin asioista, jotka meille tuntuvat melko kaukaisilta; esimerkiksi siitä, kuinka tiheä kalaverkon pitäisi olla. Atte myös painotti kielitaidon merkitystä, jos haluaa kansainvälisiin tehtäviin. Kun häneltä kysyttiin, haluaako hän itse joskus euroedustajaksi, vastaus oli, että hän viihtyy itse hyvin avustajan tehtävissä, eikä siis näin ollen ole kiinnostunut MEP-tehtävistä. Hän itsekin on vain puoli vuotta parlamentissa avustajana.
Parlamentti on suuri rakennuskompleksi, koska siellä työskentelee päivittäin tuhansia ihmisiä. Se on paljon isompi kuin esimerkiksi Suomen eduskunta. Euroedustajia on yhteensä 751, kun eduskunnassa kansanedustajia on 200.
Työtä unionin kehittämisessä edelleen riittää. ”Euroopan unioni ei ole koskaan valmis.” – Atte Isoaho
Henri Moseri, Leevi Vesanen
Illallistapaaminen Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Pekka Mykkäsen kanssa
Ympäristön asettamista haasteista riippumatta sekä YT-linjalaiset että illan vieras HS:n EU-kirjeenvaihtaja Pekka Mykkänen pääsivät saapumaan kutakuinkin aikataulussa yhteiselle illalliselle Le Bistro -ravintolaan Brysselissä. Illan vieraan lisäksi samaan pöytään liittyi myös YT-linjalaisia parlamentissa opastanut entinen munkkalainen ja nykyinen MEP Sirpa Pietiläisen avustaja Atte Isoaho.
Vaikka matkamme aihe olikin Euroopan unioni, keskustelun aiheita olivat myös Mykkäsen omakohtaiset kokemukset hänen aiemmissa asemapaikoissaan, sekä luonnollisesti tietenkin kotimaan asiat, mutta myös kulttuurierot belgialaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä, erityisesti meitä kummastuttaneeseen liikennekulttuuriin liittyen. Myös mieleen painuneita kokemuksia Brysselistä oli vuosien varrella kertynyt, päällimmäisenä Brysselin pommi-iskut, joista Mykkänen oli uutisoinut itse paikan päältä pian Zaventem-lentokentän pommi-iskun jälkeen.
Työ kirjeenvaihtajana pienestä maasta on Mykkäsen mukaan ajoittain haastavaa ja kuten muillakin suomalaisilla Brysselissä, tehtävästä riippumatta, kahden välisten suhteiden merkitys korostuu EU:n massiivisen valtakoneiston ytimessä. Se, mitä EU-instituutioiden kulisseissa tapahtuu, ei välttämättä näy julkisuuteen, jolloin tietolähteet, jotka eivät voi tai halua esiintyä omalla nimellään, ovat ensiarvoisen tärkeitä tiedonlähteitä varman tiedon saamiseksi. Kirjeenvaihtajan työ on varsinaisten juttujen lähteiden saamisen lisäksi haastavaa myös siksi, että suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten kiinnostus EU:hun on hyvin matalaa, joka näkyy selvästi verkkolehden lukijamäärissä ja on jatkuva haaste ja ongelma työn kannalta.
Tietoisuus EU:n toiminnasta on myös kiinnostuksen myötä yhtä lailla matalaa. Mykkäsen mukaan, jos EU-kansalaisilta kysytään kolmea EU:n instituutiota, vain puolet osaa mainita parlamentin, kolmekymmentä prosenttia komission ja juuri kukaan ei osaa sanoa mitään kolmatta instituutiota. Kun kysyimme mahdollista ratkaisua tähän, myös EU:n tulevaisuutta ja toimintaa uhkaavaan ongelmaan, vastaus oli yksinkertainen: ”Kansalainen voisi kiinnostua asiasta.” EU:ssa tehtävät päätökset koskettavat meitä kaikkia, mutta jostain syystä ihmisten mielissä EU on kaukainen hallintohimmeli, jossa ”Brysselin herrat” johtavat Suomen kansaa kuin pässiä teuraalle. Kansan tulisi kuitenkin tajuta, että heillä on joka viides vuosi mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä EU:ssa tapahtuu. Eurovaalien äänestysprosentti on jäänyt kuitenkin hyvin matalaksi, ja viimeksi se hädin tuskin ylitti neljääkymmentä prosenttia.
EU:n tulevaisuus ei kuitenkaan ole synkistä pilvistä huolimatta ilman toivoa. Brexitin myötä jäljelle jäävien jäsenmaiden on pakko tiivistää yhteistyötään ja yrittää ratkaista EU:ta kohtaavat ongelmat, kuten populismin nousu Itä-Euroopassa, kansan kiinnostuksen puute ja ulkopoliittisesti jännittynyt tilanne. Keskustelussa käytiin myös läpi EU:n puolustusyhteistyö, joka Mykkäsen mukaan on suurilta osin bluffia. Suurin osa EU:n jäsenmaista kuuluu Natoon, poikkeuksia ovat vain Irlanti, Kypros, Ruotsi, Itävalta ja Suomi, minkä vuoksi erillinen EU:n puolustusliitto vain viiden maan vuoksi nähdään tarpeettomana. Suomi hyötyisi luonnollisesti EU:n sotilasliitosta, sillä meidän ei tarvitsisi luoda uusia ulkopoliittisia suhteita ja liittolaisuuksia tuossa tilanteessa.
Lopuksi Mykkänen vielä totesi oman näkemyksensä EU:sta: ”Euroopan Unioni on kuin abstrakti taideteos. Valaistuksesta ja äänimaisemasta riippuen se näyttää aina erilaiselta, ja loppujen lopuksi taiteilijan alkuperäistä merkitystä ja mielikuvaa on vaikea hahmottaa.”
Eeli Aakko
Euroopan unionin tuomioistuin
Vierailu alkoi esittelykierroksella tuomioistuimen rakennukseen. Tunnelma rakennuksessa oli jylhä sekä mahtipontinen. Huoneet olivat suuria ja esillä oli paljon taidetta. Kierroksen jälkeen saavuimme meille varattuun ruokasaliin, jossa tapasimme EU:n tuomioistuimen tuomarin Allan Rosasin ja EU:n yleisen tuomioistuimen tuomarin Heikki Kannisen lounaan merkeissä. Lounaalla tunnelma oli rento hienostuneesta ilmapiiristä huolimatta. Ruokailun ohessa vapaamuotoinen keskustelu sujui myös rennosti.
Lounaan jälkeen siirryimme luentohuoneeseen, jossa oppilaiden alkubriiffauksen jälkeen tuomarit vuorollaan pitivät omat luentonsa. Niissä kerrottiin yleisesti EU-lainsäädännöstä ja molempien tuomarien omista vastuualueista. Allan Rosas antoi luentonsa päätteeksi neuvon tuleville lakimiehille: ”Jos aiot lukea lakia, EU-laki on tärkeää osata.”
Kiitämme tuomareita ja muuta tuomioistuimen henkilöstöä ainutlaatuisesta vierailusta. Tarkemmat tiedot tuomioistuimesta: europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/court-justice_fi
Lauri, Olli ja Tuomas
Julius Bär -pankkiiriliike
Opintomatkan viimeisenä vierailukohteena oli perinteisen sveitsiläisen Julius Bär -pankkiiriliikkeen Luxemburgin toimipiste. Hiljakkoin avatun haarakonttorin tarkoituksena on helpottaa pankin operointia EU:n sisämarkkinoilla. Julius Bär hoitaa pelkästään yksityisten varakkaiden henkilöiden ja perheiden varallisuutta. Pankilla on maailmanlaajuisesti noin 5300 työntekijää ja liiketoiminnan nettotuotto on noin 850 miljoonaa euroa, eli kyseessä on todella suuri yritys. Yhteensä pankki hallinnoi noin 400 miljardin euron edestä yksityistä varallisuutta.
Luxemburgin pankkialueella sijaitseva rakennus oli ulkoa ja sisältä moderni ja näyttävä. Sisään päästyämme siirryimme neuvottelutilaan, jossa Pohjoismaiden yhteyksistä vastaava Matti Kraama piti meille luennon pankin toiminnasta EU:n sisällä ja tarkemmin liiketoiminnan pohjoisesta ulottuvuudesta. Luento oli mielenkiintoinen ja avasi kykyä havainnoida pankkitoimintaa EU:n asettamien säädösten puitteissa. Uskon, että me kaikki opimme jotain uutta. Pankkielämään tutustuminen oli upea kokemus ja se sai meidät kiinnostumaan entistä enemmän pankkimaailmasta mahdollisena tulevaisuuden uravalintana.
Antti Nokka, Elmeri Lindholm