Menestyneitä munkkalaisia urheilijoita

Munkkiniemen yhteiskoulussa on opiskellut lukuisia Suomessa ja maailmalla menestyneitä urheilijoita. Löydät heitä tältä sivulta. Urheilijat ovat sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä, suluissa syntymävuosi. Jokainen urheilijoista on joko vähintään SM-seniortason mitalisti tai ammattiurheilija. Kiitämme kaikkia listan urheilijatietoja meille välittäneitä!

korista11122012 pesista0515
Korista talvella 2012 ja pesistä keväällä 2015 – Munkka urheilee!

Erik Aikala (1940): purjehdus & alppilajit

Erik Aikala on todellinen urheilun monitoimimies. Hän on voittanut purjehduksessa muun muassa Euroopan mestaruuden 5.5 luokassa vuonna1991, Suomen mestaruuden Vikla-luokassa 1962 ja Suomen mestaruudet H-veneellä vuosina1979 ja 1986. Aikala on myös saanut Suomen purjehtialiiton kultaisen ansiomerkin.

Alppilaijeissa hänellä on muun muassa nuorten SM-kulta vuodelta 1957, miesten SM-kulta suurpujottelusta 1967 sekä kansainvälinen syöksyvoitto Sallasta 1969. Aikala kuuluu Suomen hiihtoliiton Suurmestariluokkaan. Yleisurheilun nuorten aitajuoksun SM-pronssia Aikala juoksi vuonna 1957.

Terhi Airas-Järventaus/o.s. Airas (1961): koripallo

Terhi Airas-Järventaus on koripalloilija. Airas-Järventaus voitti SM-kultaa vuosina 1991 ja 1992, jolloin hän edusti Vantaan Pussihukkia. Vuonna 2000 hän voitti kolmannen Suomen mestaruutensa Panttereissa. Airas-Järventaus pelasi Suomen naisten koripallomaajoukkueessa 137 peliä, joissa hän teki 1462 pistettä. Hänen maajoukkue-uransa piste-ennätys on 31 pistettä, jonka hän teki vuonna 1980. Hänet valittiin uransa aikana kerran vuoden naispelaajaksi.  Airas-Järventaus nimettiin elokuussa 2015 Suomen koripallon Hall of Fameen.

Risto Allinen (1958): jääpallo

Jääpallon SM-sarja kaudella 1977-1978 pelattiin kaksinkertaisena sarjana, jonka päätteeksi pelattiin neljän parhaan joukkueen kesken mitaliottelut. Runkosarjan voitti HIFK ennen Akillesta ja OLS:aa. Neljäs välieräjoukkue oli MP:n sarjapaikan perinyt Kampparit. Välierät pelattiin yksiosaisina, finaaliin niistä selvisivät HIFK, joka voitti Kampparit ja OLS, joka voitti jatkoajan jälkeen Akilleksen. HIFK:n ja OLS:n välisessä loppuottelussa tarvittiin jatkoaika mestaruuden ratkaisemiseksi. HIFK oli voittanut edellisen kerran mestaruuden vuonna 1944, 34 vuotta aiemmin. HIFK:n joukkuueessa pelasi myös Risto Allinen.

Krista Basilier-Kaminen (1972): ultimate

Krista Basilier-Kaminen oli mukana Suomen ultimate-maajoukkueessa voittamassa Euroopan mestaruuskisojen kolmannen sijan vuosina 1991 ja 1993.

Veli-Pekka Harjola (1963): melonta

Veli-Pekka Harjola edusti Suomea Los Angelesin 1984 olympialaisissa. Hän karsiutui välierissä sekä kajakkiyksiköiden että -nelosten 1 000 metrillä. MM-kilpailuissa Harjola sijoittui vuonna 1983 kajakkinelosten 10 000 metrillä yhdeksänneksi. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa hän saavutti kajakkikaksikoiden 500 metrillä pronssia vuonna 1984. Hän voitti Suomen-mestaruuden kajakkiyksiköiden 1 000 ja 10 000 metrillä vuosina 1983 ja 1984, kajakkinelosten 1 000 metrillä vuonna 1983, kajakkikaksikoiden 30 kilometrin ratamaratonmelonnassa vuosina 1985 ja 1986 sekä kajakkikaksikoiden 42 kilometrin jokimaratonilla vuonna 1986.

Matti Heusala (1969): pikajuoksu

Matti Heusala voitti Suomen mestaruuden 200 metrin juoksussa Oulussa vuonna 1990 ajalla 21,51. Hän voitti myös SM-kultaa hallissa 200 metrillä Tampereella vuonna 1991 ajalla 21,41: aika oli uusi 22-vuotiaiden Suomen ennätys hallissa (ylipitkällä radalla). Vuonna 1990 Heusala oli juossut 22-vuotiaiden ennätyksen 33,91 ulkoradoilla harvinaisella 300 metrin matkalla.

Marja Hynninen/o.s. Kekkonen (1943): uinti

Marja Kekkonen voitti Suomen mestaruuskilpailujen 4 x 100 vapaauinnin viestijoukkueessa hopea vuonna 1956.

Tom Hynninen (1932): koripallo

Tom Hynninen on helsinkiläinen pitkänlinjan koripallovaikuttaja. Hynninen lukeutuu koripallon monitoimimiehiin, jonka ansioluetteloon mahtuu lajin parista lähes kaikki mahdolliset roolit. Hynninen on urallaan mm. pelannut sekä valmentanut miesten mestaruussarjassa. Kulissien takana hän on ollut vahva vaikuttaja ja tekijä. Hynninen on kutsuttu sekä Torpan Poikien että Touhun Pojat Lauttasaaren kunniapuheenjohtajaksi. Hynninen kuuluu ToPoLan perustajajäseniin.

Tom Hynnisen saavutukseksi luetaan myös hänen käynnistämänsä hankkeen lopputuloksena Munkkiniemen yhteiskoulun pihaan noussut, Koripallon vapaaheiton kaarta kuvaava, taiteilija Juhana Blomstedtin suunnittelema Vapaaheitto-patsas.

Veijo Jäsberg (1948): judo & amerikkalainen jalkapallo

Saavutti mestaruudet Helsingin Roostersin riveissä aloitettuaan uuden lajin mittavan judouran jälkeen. Mukana maajoukkueessa lajin ensimmäisissä EM-kisoissa Italiassa 1983, missä Suomi saavutti EM-hopeaa.

Heikki Jäättelä (1957): amerikkalainen jalkapallo

Heikki Jäättelä oli keskeisiä puuhamiehiä amerikkalaisen jalkapallon pelaamisen käynnistämisessä Munkkiniemessä ja Suomessa 1970-luvun jälkipuoliskolla. Vaahteraliigan käynnistämisen jälkeen pelasi Polyteknikkojen Urheiluseuran joukkueessa liigassa ja myöhemmin myös East City Giantsissa. Mukana maajoukkueessa lajin ensimmäisissä EM-kisoissa Italiassa 1983, missä Suomi saavutti EM-hopeaa ja myös EM-kisoissa 1985, missä Suomi voitti ensimmäisen Euroopan mestaruutensa. 1980-luvun alun parhaita pelinrakentajia!

Antti Kaihovaara (1957): amerikkalainen jalkapallo

Munkan (Helsinki MAJS) kapteeni Antti Kaihovaara nosti Vaahteramaljan vuonna 1981. Hän oli keskeisiä puuhamiehiä amerikkalaisen jalkapallon pelaamisen käynnistämisessä Munkkiniemessä ja Suomessa 1970-luvun jälkipuoliskolla. Kaihovaara oli Vaahteraliigan käynnistämisen jälkeen 8 vuotta Munkkiniemen Amerikkalaisen Jalkapallon Seuran liigajoukkueen kantavia pelaajia.

Kaihovaara oli mukana joukkueessa, joka Italiassa heinäkuussa 1983 pelatuissa ensimmäisissä amerikkalaisen jalkapallon EM-kisoissa voitti Suomelle hopeaa – heti isäntämaa Italian jälkeen. Kaihovaaran pelattujen maaotteluiden määrät kaikista miesten maaotteluista on kolme.

Munkkiniemessä aloitettiin amerikkalaisen jalkapallon peluu nimellä MAJS eli Munkkiniemen Amerikkalaisen Jalkapallon Seura tai tutummin Munkka: Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaat pelasivat Suomen ensimmäisen amerikkalaisen jalkapallon ottelun Tapiolan Yhteiskoulua vastaan vuonna 1976.

Lars Karell (1947): koripallo

Lars Karell on edustanut kasvattajaseuraansa Torpan Poikia, Tapiolan Honkaa ja Playboysia SM-sarjassa vuosina 1962–1975. Hän voitti yhteensä neljä Suomen mestaruutta, kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin sekä kaksi Suomen cup-mestaruutta.
Suomen maajoukkueessa Karell pelasi vuosina 1964–1972 86 ottelua 5,1 pisteen keskiarvolla. Hän pelasi myös 11 A-nuorten maaottelua. Karell kuului Suomen joukkueisiin Neuvostoliiton 1965 ja Suomen 1967 EM-kilpailuissa, joissa jälkimmäisessä Suomi ylsi historiansa siihen mennessä parhaaseen arvokisasijoitukseensa, kuudenneksi.

Into Kekkonen (1941): liidokit/lennokit

Into Kekkonen saavutti liidokkien maailmanmestaruuden 1959, A-2 joukkuemestaruuden Belgian MM-kilpailuissa (joukkueessa lisäksi Pentti Ella, Markku Tähkäpää). Hänen meriitteihinsä kuuluu myös pohjoismaiden mestaruus A-2 luokassa 1964: henkilökohtainen- ja joukkuemestaruus, sekä Suomen mestaruus 1964 A-2 luokassa ja 1971 FIA-luokassa.

Lennokit rakennettin itse, usein omien piirustusten mukaan, joista menestyneimmät mallit annettiin yleiseen jakeluun ilmailulehtiin. Into Kekkosen lennokkikerho Kiuru lakkasi toimintansa 1984.

Karri Kivelä (1957): purjelautailu

Useita SM-mitaleja ja EM-kisaedustuksia purjalautailussa. Oli myös yksi puuhamiehistä amerikkalaisen jalkapallon pelaamisen käynnistämisessä Munkkiniemessä ja Suomessa 1970-luvun jälkipuoliskolla.

Oona Kivelä (1983): tankotanssi

Oona Kivelä on suomalainen ammattitanssija ja nelinkertainen tankotanssin maailmanmestari. Oona Kivelä aloitti voimistelun yhdeksänvuotiaana. Hän osallistui kilpavoimisteluun 24-vuotiaaksi saakka. Vuonna 2011 Oona Kivelä voitti suomenmestaruuden tankotanssissa sekä kansainvälisen Pole Art 2011 -mestaruuden. Kivelä voitti jälleen 27.11.2015 International Pole Championship –MM-kilpailun; nyt neljättä kertaa peräkkäin.

Arto Koivisto (1982): jääkiekko

Arto Koivisto on SM-liigapelaajanakin tunnettu Jokerien hyökkääjä.

Anna-Riikka Lee/os. Toiviainen (1984): muodostelmaluistelu

Anna-Riikka Lee luisteli voitokkaassa Marigold IceUnity seniorimuodostelmaluistelujoukkueessa vuosina 2000–2004. Marigold IceUnity on Helsingin Luistelijat ry:n SM-seniorimuodostelmaluistelujoukkue. MIU on voittanut Suomen mestaruuden kaksitoista kertaa, SM-hopeaa on tullut viidesti ja SM-pronssia kaksi kertaa. Maailmanmestaruuden Marigold IceUnity on voittanut neljä kertaa: vuosina 2002, 2004, 2006 ja 2014. MM-hopea saavutettiin 2003, 2010 ja 2011. Pronssia joukkueelle on tullut vuonna 2000 ja 2005.

Matias Loppi (1980): jääkiekko

Matias Loppi on pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Loppi aloitti ammattilaisuransa vuonna 2000 siirtyessään HIFK:hon. Sen jälkeen Loppi on edustanut SaiPaa, KJT:ta, Piteåta, SV Kalternia, Kiekko-Vantaata ja Pelicansia. Loppi oli yksi Pelicansin luottopelaajia: hän teki kaudella 2005–2006 tehot 7+14 ja kaudella 2006–2007 tehot 16+25.

Loppi siirtyi takaisin kasvattajaseuransa HIFK:n riveihin kaudeksi 2008–2009. Ennen kauden 2009–2010 alkua Loppi siirtyi Saksaan, DEL-liigan Hamburg Freezers-seuraan. Kauden 2010–2011 Loppi oli Pelicansissa. Tammikuussa 2011 Loppi siirtyi Hämeenlinnan Pallokerhoon loppukauden mittaisella vuokrasopimuksella. Loppi pelasi Pelicansissa kauden 2011–2012. Seuraavaksi kaudeksi hän siirtyi Mestis-joukkue KooKoohon; Loppi pelasi KooKoossa lopulta vain kaksi ottelua ja siirtyi sen jälkeen Italian kakkossarjan SV Kalterniin.

Pentti Nohynek (1931): koripallo

Pentti ”Bubi” Nohynek on koripalloilija, joka on tehnyt lajinsa hyväksi järjestelmällistä ja pitkäjänteistä työtä monen vuosikymmenen ajan. Bubin ansioista koripallo sain Munkassa suosion, jolle ei näy loppua. Nohynek on pelaaja itsekin, mutta koululla hänet muistetaan ennen kaikkea siitä, että hän valmensi koko uransa ajan Munkan koripallojoukkueita, jotka saavuttivat mm. useita oppikoulujen Suomen mestaruuksia koulujen välisissä turnauksissa. Huipennukseksi kohosi koulun joukkueen sijoittuminen hopealle Euroopan oppikoulujen mestaruusturnauksessa Zagrebissa vuonna 1971.

Sara Pakalén (1997): nopeusveneily/power boating

Sara Pakalén aloitti nopeuskilpailut 12-vuotiaana SJ15-luokassa. Pakalén voitti nopeusveneilyn GT30-luokan MM-kultaa Puolassa 2014. Hänestä tuli historian kuudes naismaailmanmestari kilpaveneilyssä ja ensimmäinen suomalaisnainen, joka on kyennyt saavutukseen lajissaan. EM-kisoista hänellä on tuoreen kullan lisäksi viimevuotinen pronssi. GT30-luokan Suomen mestaruuden hän on voittanut vuosina 2014 ja2015. Vuoden veneurheilijana Pakalén palkittiin 2014. Hänen toinen harrastuksensa on cheerleading.

Vesa-Pekka Pihlavisto (1965): aitajuoksu

Vesa-Pekka ”V-P” Pihlaviston päämatka oli 400 metrin aitajuoksu. Parhaana lajina V-P:llä oli aluksi pituushyppy, jossa 11 vuotiaana tehty 521 on edelleen kova tulos ikäryhmässään. Aitajuoksu astui kuvaan jo 12 vuotiaana. Pihlavisto voitti ulkoratojen 400 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden kaikkiaan kuusi kertaa; hopeaa tuli neljästi ja pronssia kerran. Ensimmäinen yleisen sarjan SM-tittelin hän saavutti vuonna 1987. Sisäratojen 300 metrin aitajuoksussa Pihlavisto saavutti kerran sekä kultaa, hopeaa että pronssia.

Pihlavisto osallistui Stuttgartin MM-kilpailuihin 1993 sekä Splitin 1990 ja Helsingin 1994 EM-kilpailuihin, pudoten alkuerissä. Uransa huippukesän aituri juoksi kuitenkin juuri EM-kesänä 1994: 26. heinäkuuta hän teki oman ja tuolloisen Suomen ennätyksen ajalla 49,69.

 Jorma Pilkevaara (1945): koripallo

Jorma ”Pilkku” Pilkevaara oli mukana Suomen menestyksekkäimmässä koripallomaajoukkueessa: joukkue osallistui Tokion 1964 olympialaisiin ja sijoittui Suomessa 1967 järjestetyissä EM-kisoissa kuudenneksi. Jälkimmäisessä turnauksessa Pilkevaara valittiin kisojen tähtiviisikkoon. Kotimaassa hän sijoittui Vuoden urheilija -äänestyksessä yhdeksänneksi. Vuoden koripalloilijaksi kaikkien aikojen takamies valittiin neljästi.

Pilkevaara voitti Pohjoismaiden mestaruuden viidesti ja Suomen mestaruuden seitsemän kertaa edustaessaan Torpan Poikia, Tapion Honkaa ja Turun NMKY:tä. Hän pelasi yhteensä 158 maaottelua ja oli kahdesti Euroopan edustajana pelaamassa Euroopan cupin mestaria (Real Madrid) vastaan.

Maaottelupisteitä Pilkevaara teki 1 666 eli keskimäärin 10,5 pistettä ottelua kohden. Urheilutoimittajain valitsemana Pilkevaara oli vuoden koripalloilija vuosina 1966, 1967, 1968 ja 1973. Vuonna 2013 Pilkevaara nimettiin Suomen koripallon Hall of Fameen.

Anssi Rauramo (1952): koripallo

Anssi Rauramo pelasi koripalloa Torpan Pojissa ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 1978, 1981, 1983 ja 1986. Hänet on valittu kaksi kertaa vuoden koripalloilijaksi: vuosina 1977 ja 1978. Rauramo oli SM-sarjan paras korintekijä kausilla 1971–1972 ja 1972–1973. Hän pelasi SM-sarjassa 492 runkosarjaottelua ja teki niissä 9 032 pistettä. Pudotuspeleissä Rauramo teki 1 503 pistettä. Vuonna 1989 Torpan Pojat jäädytti hänen pelipaitansa numero 7. Anssi Rauramo pelasi 151 maaottelua. Anssi Rauramo on Vuoden munkkalainen 2015.

Kyösti Rousti (1936): koripallo

Koripallon miesten SM-sarjakausi 1960 oli 20. kausi, jolloin pelattiin miesten koripallon Suomen mestaruudesta. Kausi pelattiin kaksinkertaisena, ja sen päätteeksi Torpan Pojat voitti Suomen mestaruuden. ToPon joukkueeseen kuuluivat Matti Airas, Paavo Suhonen, Matti Suhonen, Kyösti Rousti, Eero Lindegren, Veikko Parikka, Kimmo Kettunen, Kauko Väänänen, Taisto Taivassalo, Mikko Hyryläinen, Kauko Erkko, Olli Arrakoski ja Matti Vasama.

Kyösti ”Ronse” ”Aksu” Rousti oli Wanhan ToPon takamies, joka jakoi vinhoja syöttöjä ja yllättävästi hän saattoi löytyä vastustajan korin alla nostamassa palloa renkaaseen. Keisarin peliura jatkui SM -sarjan jälkeen Mokin Äijissä – myös tarkkana tilastomiehenä.

Riitta Salin/os. Hagman (1950): pikajuoksu

Riitta Salin on pikajuoksija ja ensimmäinen suomalainen nainen, joka on voittanut kultaa yleisurheilun pikamatkoilla arvokisoissa. Salin voitti Euroopan-mestaruuden 400 metrillä ME-ajalla 50,14 Roomassa 1974. Samoissa kisoissa hän oli mukana Suomen 4 × 400 metrin viestijoukkueessa, joka voitti EM-hopeaa. Salin osallistui Montrealin olympialaisiin 1976, jossa sijoittui 400 metrillä seitsemänneksi ja 4×400 metrin viestissä kuudenneksi. Hän oli viestijoukkueessa myös EM-kilpailuissa 1969 (sijoitus 8.) ja 1971 (sijoitus 7.) ja voitti SM-kultaa 200 ja 400 metrin matkoilla vuosina 1974–1976.

Salin valittiin Vuoden urheilijaksi vuonna 1974: Salin oli aviomiehensä Ari Salinin valmentamana juossut Rooman EM-kisoja varten 2200 harjoituskilometriä ja hän paransi kultajuoksussaan omaa ennätystään lähes neljä sekuntia. Samoissa kisoissa hän otti viestijoukkueen ankkurina hopeaa 4×400 metrillä; vuoden urheilijan titteli oli tällä varmistettu.

Niklas Seppänen (1993): lentopallo

Niklas Seppänen pelasi ensimmäisen kautensa Lentopallon Mestaruusliigassa kaudella 2011–2012 Korson Vedossa. Kaudella 2013-2014 Seppänen pelasi Kokkolan Tiikereissä, jonka riveissä hän voitti SM-hopeaa ja Suomen Cupin mestaruuden. Kaudella 2015-16 Seppänen pelaa Ranskan Pro A2-liigassa Nice VB:n riveissä. Seppänen pelasi ensimmäiset miesten maaottelunsa kesällä 2013, jonka jälkeen hän esiintyi myös syksyn 2013 EM-kisoissa ja alkuvuonna 2014 pelatuissa MM-karsinnoissa.

Seppänen valittiin vuoden tulokkaaksi Mestaruusliigassa kaudella 2013-14 sekä myös tähdistökentällisen toiseksi yleispelaajaksi. Hän on saavuttanut urallaan SM-hopeaa ja Suomen Cupin kultaa – junioreissa kerättyjen SM-mitalien lisäksi.

Paavo Suhonen (1937): koripallo

Paavo ”Paso” Suhonen on yksi ToPon ja MökÄn kaikkien aikojen legendaarisimmista pelaajista. 29 maaottelua pelanneen Pason pelaajaura yltää 50-luvun puolelle ja ensimmäinen SM-kulta ToPossa tuli 1960. Suhonen pelasi 13 kautta mestaruussarjassa vuosina 1956-68 saavuttaen 3508 pistettä, keskiarvon ollessa 14,5. Paso pelasi 29 A-maaottelua. Hänellä on kaksi Suomen mestaruutta (1960 ja 1966) sekä 5 hopeista ja 2 pronssista mitalia mestaruussarjassa.

Paso on Touhun Pojat Lauttasaari -seuran perustajajäsen, ja hänellä on paikka ToPoLa:n Hall of Fame:ssa numerolla 1. Suhonen on myös Mökin Äijien kantavia voimia: vuosina 1965–2001 pelikausia kertyi 34.

Peter Tiivola (1993): jääkiekko

Peter Tiivola oli kaudella 2008–2009 Karhu-Kissojen paras pistemies ja maalintekijä sekä C-nuorten I-divisioonan runkosarjassa että karsintasarjassa. Kaudeksi 2010–2011 hän siirtyi Espoo Bluesin B-nuoriin, jossa Tiivola voitti kauden päätteeksi Suomen mestaruuden.

Tiivola teki liigadebyyttinsä kauden 2013–2014 avauskierroksella Turun Palloseuraa vastaan. Yhteensä Tiivolan tulokaskausi toi 23 runkosarjaottelussa tehot 2+2=4. Kevätkaudella Tiivola vahvisti Bluesin A-nuoria ja voitti koko A-nuorten SM-liigan pudotuspelien pistepörssin tehoilla 8+8=16. Hän voitti myös pudotuspelien tehotilaston ja kauden päätteeksi Suomen mestaruuden.

Helmikuussa 2015 Blues käytti Tiivolan sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan. Kauden 2015–2016 edetessä Tiivola nousi talousvaikeuksista kärsineen seuran kapteenistoon. Hän johti joukkueen sisäistä maalipörssiä ja oli Bluesin aktiivipelaajien sisäisen pistepörssin kärjessä, kunnes siirtyi SM-liigan siirtotakarajalla helmikuussa 2016 kevääseen 2018 ulottuvalla sopimuksella Rauman Lukkoon.

Tommi Tikka (1995): jääkiekko

Tommi Tikka pelaa SM-liigajoukkue Vaasan Sportissa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Tikka on Helsingin IFK:n kasvatti. Hän pelasi juniorina myös Espoon Jääklubissa, josta siirtyi Espoo Bluesin C-nuoriin kaudeksi 2010–2011. Hän toimi joukkueen kapteenina ja johdatti Bluesin kauden päätteeksi C-nuorten Suomenmestaruuteen. Kauden 2011–2012 päätteeksi Tikka voitti B-nuorten SM-hopeaa.

Kaudeksi 2013–2014 Tikka siirtyi Vaasan Sportin A-nuoriin. Huhtikuussa 2015 Tikka teki kaksivuotisen SM-liigasopimuksen Sportin kanssa. Hän teki liigadebyyttinsä kauden 2015–2016 avauskierroksella JYPiä vastaan. Kaikkiaan hänen tulokaskautensa SM-liigassa toi 32 runkosarja- ja kahdessa playoff-ottelussa tehot 1+3=4.

Tony Tuominen (1964): sulkapallo

Tony Tuominen nousi nopeasti kotimaisen sulkapallokaartin kärkeen. Tuominen saavutti pian miesten kaksinpelissä Suomen mestaruuden: ensimmäisensä 17-vuotiaana, vain viitisen vuotta lajiin perehtyneenä. Ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa hän voitti 17-vuotiaana vuonna 1981. Samana vuonna hän edusti ensimmäisen kerran Suomen miesten maajoukkuetta Norjassa.

Uransa aikana Tuominen pelasi maajoukkueessa 79 kertaa. Hän voitti 15 Suomen mestaruutta vuosina 1981–1997; kolme kaksinpelissä, kymmenen nelinpelissä ja kaksi sekanelinpelissä. Maailmanlistalla hän sijoittui parhaimmillaan 22:nneksi syksyllä 1991. Tuominen oli ensimmäinen suomalainen, joka onnistui vieraassa maassa valtaamaan avoimen mestaruuden: häntä juhlittiin Maltan mestarina 1988 ja Norjan parhaana 1991.

Anu Tuunanen (1983): muodostelmaluistelu

Anu Tuunanen luisteli voitokkaassa Marigold IceUnity seniorimuodostelmaluistelujoukkueessa maailmanmestaruuteen vuonna 2002. Marigold IceUnity on Helsingin Luistelijat ry:n SM-seniorimuodostelmaluistelujoukkue. MIU on voittanut Suomen mestaruuden kaksitoista kertaa, SM-hopeaa on tullut viidesti ja SM-pronssia kaksi kertaa. Maailmanmestaruuden Marigold IceUnity on voittanut neljä kertaa, vuosina 2002, 2004, 2006 ja 2014. MM-hopeaa on saavutettu 2003, 2010 ja 2011. Pronssia tuli vuonna 2000 ja 2005.

Sauli Väisänen (1994): jalkapallo

Sauli Väisänen on jalkapalloilija, pelipaikaltaan puolustaja. Hän edustaa Ruotsin Allsvenskanissa pelaavaa AIK:ta. 2.9.2015 Väisänen siirtyi lainalle HIFK:hon loppukaudeksi 2015.

Väisänen pelasi ensimmäiset ottelunsa FC Hongan reservijoukkueessa Pallohongassa Kakkosen kaudella 2012. Hongan edustusjoukkueessa Veikkausliigassa hän teki ensiesiintymisensä kaudella 2013. Väisänen siirtyi Hongasta AIK:hon heinäkuussa 2014.

Väisänen on myös pelannut Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa.

Etenkin koripalloa ja amerikkalaista jalkapalloa Munkkiniemen yhteiskoulussa on historian saatossa harrastettu aktiivisesti. Antti Kaihovaara on ystävällisesti koonnut listaa näiden alojen munkkalaisista mitalistiurheilijoista:

Koripalloilijoita:

Airas Katri, Arrakoski Olli, Avellan Anne,
Erkko Eero, Erkko Kauko,
Haanterä Antti, Haanterä Jussi, Hailikari Ville, Harjula Juha (oli mukana toisena munkkalaisena Pilkevaaran lisäksi olympiajoukkueessa 1964), Heinonen Timo, Hietala Utti, Hietavuo Eija, Hilanne Merja, Holmborg Raine, Hyryläinen Mikko, Hämäläinen Harri,
Janoff Yrjö (ensimmäinen todella pitkä pelaaja ToPossa), Järvi Juhani,
Kalliala Aki, Kettunen Kimmo,
Paasonen Felix, Parikka Veikko, Pehkonen Ilpo (Topon juniori, mutta mitalit Loimaalta ja Joensuusta), Pyykkö Manne,
Rainamaa Pyry, Rautiainen Kimmo, Rimminen Juhani, Risku Ari,
Saloranta Jukka, Schirokoff Gleb, Suhonen Matti, Suhonen Paavo,
Taivassalo Taisto,
Valkama Ossi (pitkän uran tehnyt kansainvälisen tason koripalloerotuomari), Vasama Jyrki, Vasama Pyry-Matti, Widing Mikko, Väänänen Kauko

Amerikkalaisen jalkapallon pelaajia:

Ainamo Harri, Ainamo Mikko, Alhonen Markku, Antikainen Raino,
Hytinantti Timo (oli mukana maajoukkueessa lajin ensimmäisissä EM-kisoissa Italiassa 1983, missä Suomi saavutti EM-hopeaa), Juuranto Kai,
Kalliala Panu, Katz Ari,
Orvomaa Elias,
Paananen Heikki, Petersen Tim (oli maajoukkuetason pelaaja, mutta piti hallussaan väärän maan passia (USA)),
Roiha Anssi, Ronimus Hannu,
Savasti Kai, Sorsimo Sakari,
Tuomisto Tero,
Vakio Petri, Vyyryläinen Alland (oli mukana maajoukkueessa lajin ensimmäisissä EM-kisoissa Italiassa 1983, missä Suomi saavutti EM-hopeaa)